Meillä on puolen vuosisadan kokemus laatutarvikkeiden toimituksista vesikaivoihin.
Olemme aina tehneet yhteistyötä luotettavien vesikaivourakoitsijoiden kanssa, ympäri maan.
Pohjavesi
Vesi porakaivossa on pohjavettä. Kaikista maapallon vesivarannoista on vain 1% makeasta vedestä on käyttökelpoista meille. Noin 90 % kaikesta makeasta vedestä on pohjavettä. Pohjavesi muodostuu sadeveden imeytymisestä maahan, jolloin se täyttää onkalot ja halkeamat maassa ja kalliossa. Vesimäärä onkaloissa ja halkeamissa vaikuttaa kaivon vedentuottoon.
Pohjaveden taso vaihtelee, riippuen sateen määrästä ja maastotyypistä. Pohjavesi on käytännössä bakteerivapaata, ja sillä on tasainen lämpötila ympäri vuoden (noin +7 ° etäisessä suomessa).
Mihin porataan?
Kokenut vesikaivourakoitsija sijoittaa kaivon siten että vesiputki taloon on niin lyhyt ja suora, kun mahdollista. On myös tärkeätä sijoittaa kaivo korkeammalle, kun lokakaivo tai imetyskentät jne. niin että kaivon veden likaantuminen vältetään.
Kuinka paljon vettä tarvitaan?
Normaali vedenkulutus on noin 150 – 200 l vettä per henki per vuorokausi. Jos omalla pihalla on kastelutarvetta vedenkulutukin toki kasvaa. Jos kaivon vedentuotto on liian pieni, voi tuottoa yrittää korjata hydraulisen mansetin avulla. Menetelmässä ruiskutetaan vettä kaivoon mansetin läpi, mansetti tiivistää kaivon siten että alas muodostuu korkea paine, jolloin paine laventaa ja puhdistaa halkeamat.
Suolavesiriski
Suolaveden tunkeutuminen on ilmiö, jossa suolavesi eri syistä tunkeutuu pohjavesitaskuun, saastuttaen pohjaveden. Tällaista ilmenee toisinaan rannan lähellä sijaitsevissa kaivoissa, jonka vesituotto on alhainen, johtuen alhaisesta pohjavesitasosta, tai lähellä merivesikanavia, joiden vesi voi sekoittua makeaan veteen ja näin saastuttaa pohjavettä.
Maassamme on monia alueita, jotka kerran ovat olleet merenpinnan alapuolella. Kun alueet ovat kuivuneet maanousun ansioista, usein suolavesi varastoituu pohjaveden alle suolavesitaskuihin. Tämä reliikki meriveri toisin sanoen vanha merivesi, on ollut varastoituneena onkalossa ja halkeamissa tuhansia vuosia. Jos tällaisella alueella porataan tai kaivetaan liian syviä reikiä, on olemassa riski, että juomavesi tulee suolaiseksi. Kokenut kaivourakoitsija tuntee alueensa, ja valitsee oikean tavan minimoidakseen riskit suolaisen veden tunkeutumisesta kaivoon.
Edellisen kaltainen ongelma, jolloin juomavesi tulee suolaiseksi. Kaivon voi tiivistää esimerkiksi sementtitulpalla, kaivon pohjalle, jolloin suolaveden tulo kaivoon estetään. Suolaveden tunkeutuminen kaivoon voi myös aiheuttaa, jos kaivosta otetaan pitemmän ajan enemmän vettä, kun mitä kaivo tuottaa. Tämänkaltainen makean veden saastuminen saattaa oman kaivon lisäksi, saastuttaa koko ympäröivän alueen pohjaveden.
Jatkuva pohjavesituoton ylittäminen alueella, eli pohjaveden kulutus ylittää uuden pohjaveden tuotannon, vähentää makean veden aiheuttaman paineen. Tämä aiheuttaa suolaveden sekoittumisen makeaan veteen. Tämän seurauksena alueen pohjavettä ei enää voi käyttää juomavetenä. Jotta pohjaveden ylikäyttö estettäisiin, tarvitaan tietoja pohjaveden tuotosta alueella ja tietoa riskeistä, jos kulutus ylittää pohjavesituoton alueella.
Miten tehdään porakaivo?
Kompressorista tuleva paineilma aiheuttaa tiheitä iskuja porakruunuun, joka pyörii samanaikaisesti. Porakruunun nastat pilkkovat kalliota, kiviä ja soraa hienoiksi hiukkasiksi, porajätteeksi. Menetelmää kutsutaan uppopaineporaukseksi.
Liikkuva porauslaite
Porausyksikkö koostuu usein kuorma-autosta, jossa on ilmakompressori, porauslaite, ja muu porausvaruste. Porauslaite, joka on itseliikkuva, se ajetaan valittuun porauspaikkaan.
Ilmakompressori porausyksikölle
Ensimmäinen vaihe
Poraus alkaa poraamalla suojaputki maaperän läpi alas kiinteään kallioon. Tämä toteutetaan kompressorin paineilman ja maaperään porautuvalla pilotilla ja maakengällä, jotka ohjaavat suojaputkea porauksen aikana.
Poratun kaivon tekninen kuvaus
Suojaputken vähimmäismäärä syvyys on oltava 2 m kiinteään. Suojaputki tiivistetään kallioon sementillä, jotta saadaan tiivis liitos suojaputken ja kallion väliin. Suojaputkea on aina oltava vähintään 6 metriä.
Toinen vaihe
Kaivonporausta jatketaan, kunnes ylletään vesipitoisiin kerroksiin, ja kaivoon alkaa valua riittävästi vettä. Oikein rakennettu poravesikaivo suojaa veden pilaantumiselta ja kuivuu harvoin, koska pohjavesi on syvällä maanpinnan alapuolella.
(Tutustu asiaan lisää Poratek.fi Normienergiakaivo-17:sta) Kun kaivo on porattu, seuraavaksi mitoitetaan pumppuyksikkö. Reiän syvyys, vesisäiliö, virtaus, vedenpinta ja reiän sijainti ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat pumpun asennuksen valintaan. Kaikki kaivoon kuuluvat osat, aina kiinteistön vesijohtoverkon liitäntäpisteen, ovat tarkkaan valittuja.
Veden analysointi
Muutaman viikon käytön jälkeen tulee suorittaa veden mikrobiologinen ja kemiallinen analyysi veden laadun varmistamiseksi.
Pumppusuoja
Jos on tarve pumppusuojalle, meillä on tarjota malli mikä asennetaan kaivon päälle. Katon alla suojassa on pumppukaivotekniikka, lämmityksineen. Pumppusuoja on pienen mummonmökin tyyppinen ”punamulta seinineen” joka sulautuu ympäristöön huomaamattomasti.
Älykkäitä ohjausyksikköjä
PM 1, PM2 sekä SQE CU 301